Buddha-luonto

Kerran muodostuttuaan käsitys hallitsee henkilöä koko hänen elämänsä ajan, ja se vaikuttaa hänen ajatteluunsa ja koko hänen tunteidensa kirjoon, kuten onnellisuuteen, vihaan, suruun ja iloon. Se on muodostunut hänen syntymänsä jälkeen. Jos tätä jatkuu jonkin aikaa, siitä tulee osa henkilön ajattelua, ja se sulautuu hänen todellisen minänsä aivoihin, jolloin se muokkaa hänen temperamenttiaan.

Muodostuneet käsitykset asettavat esteitä henkilölle ja hallitsevat häntä koko hänen loppuelämänsä ajan. Inhimillinen käsitys on yleensä itsekäs – tai pahempaa – ja synnyttää siten ajatuskarmaa, joka puolestaan hallitsee henkilöä. Ihmistä hallitsee hänen pääsielunsa (zhu yuan-shen). Kun henkilön pääsielu rentoutuu ja käsitykset korvaavat sen, hän on antautunut ehdoitta ja hänen elämänsä on nyt niiden hallinnassa.

Se ”minä”, joka henkilö itse on, on hänen synnynnäinen minänsä, eikä se muutu. Mutta ihmisellä on helposti taipumusta muodostaa käsityksiä havaitessaan asioita, eivätkä nuo käsitykset ole hänen ”minänsä”. Jos te pystytte olemaan muodostamatta mitään käsityksiä tarkastellessanne jotakin asiaa, käsityksenne muodostuu omasta synnynnäisestä ja ystävällisestä luonteestanne – se on teidän todellisen itsenne näkemys – ja tarkastelette asiaa hyväntahtoisesti. Mitä enemmän teidän todellinen itsenne tulee esiin, sitä korkeampi on ajatustasonne ja sitä lähempänä ajatuksenne ovat Totuutta, ja näin ollen sitä enemmän teidän ajatuksenne ilmentävät oman luontaisen, ystävällisen luonteenne maailmaa. Äärimmäisimmistä äärimmäisimmät mikroskooppiset partikkelit, jotka muodostavat ihmiskehon, muodostavat ihmisen luonteen, eikä se milloinkaan muutu. Kun ihmisen ajattelua rajoittavat rajat poistetaan, hänen ystävällinen mielenlaatunsa, temperamenttinsa, luonteensa ja piirteensä tulevat helposti ilmi, ja se on hänen todellinen itsensä.

Pääsielu ei muutu, vaikka henkilö olisi kehittänyt käsityksiä, eivätkä synnytetyt käsitykset muuta pääsielun sisäisiä ominaisuuksia. Niin voi kuitenkin käydä, että ihmisen erilaisten käsitysten ja karman muotojen takia ihmisen sisäinen luonto hautautuu, peittyy ja koteloituu täysin, eikä se pysty loistamaan läpi. Mutta se ei muutu. Tämä johtuu siitä, että karma ei sisällä niin hienoa tai pienijakoista materiaa kuin mitä sen sisällä on. Karma syntyy tavallisten ihmisten keskuudessa, joten se on tavallisten ihmisten materiaa. Tällainen materia ei voi olla niin mikrokosmista, kun taas silloin, kun ihmisen elämää luodaan, käytetään erittäin mikrokosmista materiaa. Tämän vuoksi karma ei voi murtautua sen läpi. Kyse on vain siitä, että henkilön alkuperäinen luonto on haudattu. Henkilön alkuperäisellä luonnolla on oma tapansa tarkastella asioita. Jos pystytte aidosti poistamaan syntymän jälkeen muodostuneet käsityksenne ja palauttamaan tietoisuuden alkuperäisestä luonnostanne, se tulee olemaan se alkuperä, mistä te olette tulleet, varhaisin teidän mielessänne muodostunut ymmärrys – toisin sanoen konsepti siitä paikasta, jossa teidät alussa luotiin. Mutta syntymän jälkeen opittua ajattelua ja syntyneitä käsityksiä on hyvin vaikea tukahduttaa, sillä siitähän kultivoinnissa kaikkineen on kyse.

Fa’lla on erilaisia ilmenemismuotoja eri tasoilla. Tietyllä tasolla sillä on omat ilmenemismuotonsa juuri kyseisellä tasolla. Jos joku on tuolle tasolle syntynyt olento, hänen ajatuksensa tulevat heijastamaan Fa’n käsitteitä sillä tasolla. Kun henkilön todellinen alkuperäinen luonto palautuu, se on taso, jolla hän ymmärtää asiat, ja tämä mittapuu on hänen ”minänsä”.

Karmalla ei ole Zhen-Shan-Renin mittapuuta, vaan se arvioi asioita sen mittapuun mukaisesti, mikä käsitysten syntyhetkellä vallitsi. Se voi muuttaa ihmisen sellaiseksi, josta tavalliset ihmiset käyttävät nimitystä ”ovela kaveri” tai ”käytännöllinen” ihminen. Kun näin tapahtuu, kyse on erilaisista ajatuskarman muodoista, jotka syntyvät ihmisen viljellessä typerää tai sopimatonta toimintaa, ja ne estävät kultivoinnin. Jos karma ei estäisi ihmisiä, kultivointi olisi helppoa. Tämänkaltaista karmaa muodostui erityisissä olosuhteissa ja menneiden vuosien moraalinormien alaisuudessa, joten se arvioi asioita tämän mittapuun valossa. Jos tätä materiaa muodostuu suuria määriä, henkilö on sen vallassa koko loppuelämänsä. Kun kehitetyt käsitykset muodostavat ajatuksen siitä, että jokin on hyvää tai huonoa, myös henkilö itse ajattelee, että asiat pitäisi tehdä sen mukaisesti. Mutta hänen todellista minäänsä ei enää ole olemassa. Hänen todellinen minänsä on täysin koteloitu ja tukahdutettu, mikä johtuu hänen epäystävällisistä, opituista käsityksistään. Hänellä ei enää ole hänen omaa, aitoa mittapuutaan erottamaan hyvän ja pahasta.

Käsitykset muodostuvat aivojen ajatusten sisällä, ja käsitysten synnyttämä ajatuskarma on karmarykelmä, joka muotoutuu ihmisen pään päälle. Entä hyvät ajatukset sitten? Sakyamunin koulukunta on opettanut, että pelkkä ajatuksen synnyttäminen tarkoittaa karmaa. Ja itse asiassa se, mitä kutsutaan ”ystävällisiksi ajatuksiksi”, nähdään toisin, jos sitä mitataan korkeamman vaatimustason mukaan, tai verrattuna Zhen-Shan-Renin korkeamman mittapuun vaatimuksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että tässä maailmassa asustava tavallinen ihminen ei löydä itseään. Käsitykset eivät hallitse ihmistä ainoastaan yhden elämän ajan, vaan jatkuvasti eteenpäin. Ne poistetaan vasta sitten, kun muutos tapahtuu. Jos se epäonnistuu, ne jatkavat kontrolloimistaan. Kun käsitykset asteittain vahvistuvat, henkilön todellinen minä lakkaa aidosti olemasta. Nykyään sanotaan, että karmaa kasaantuu kerros kerroksen päälle, ja se on todellakin saavuttanut tämän pisteen. Katsokaapa vain tavallisia ihmisiä. He eivät tiedä mihin kuluttaisivat päivänsä, eivätkä he tiedä miksi elävät!

Ihmisillä on erilaisia henkisiä kykyjä ja henkisen oivaltamisen voimia, mikä kuvaa tätä periaatetta. Jotkut ihmiset voivat saavuttaa selkeän ymmärryksen henkisen oivaltamisen kautta, mikä tarkoittaa, että heidän buddha-luontonsa voi nousta pintaan. Heillä on toivoa. Jotkut ihmiset eivät kuitenkaan pysty käsittämään asioita henkisen oivaltamisen kautta, ja tämä johtuu siitä, että he ovat hautautuneina liian syvälle opittuihin käsityksiinsä ja ajatuksiinsa. Siinä tapauksessa heillä ei ole toivoa.