Taossa kultivoimatta Taoa

Kultivointi on saanut nimensä siitä, että se tarjoaa menetelmän itsensä kultivoimiseen; polun, jota kulkea. Menneisyydessä oli sanonta, jonka mukaan ”Tämä henkilö ei kultivoi Taoa, mutta silti hän on Taossa.” Seuratessaan vähäisempää polkua hän arvostaa ”olemattomuutta” tai ”tyhjyyttä”. Hän elää loppuelämänsä tässä maailmassa seuraamalla kohtalonsa kulkua. Hän on sopusoinnussa maailman kanssa. Hän ajattelee: ”Anna se minulle, jos sen on tarkoitus olla minun, ja jos sen ei ole, en halua sitä.” Hän ei noudata tyypillisiä kultivoinnin muotoja. Hän ei edes tiedä, mitä ”kultivointi” on. Mutta on olemassa mestareita, jotka huolehtivat hänen kaltaisistaan ​​ihmisistä. Hän joutuu harvoin erimielisyyksiin toisten kanssa. Aiemmin ihmiset kutsuivat tätä olemiseksi ”Taossa kultivoimatta Taoa”. Tavalliset ihmiset voivat myös, samoin kuin he, onnistua pidättäytymään asioiden etsimisestä, mutta lopulta he eivät saavuta taivaallista asemaa. Tällainen henkilö ei saa gongia, vaan voi ainoastaan ​​kerätä rajattomasti hyvettä, suuren määrän. Ja monet ihmiset tekevät hänelle pahoja asioita, sillä hyvällä ihmisellä ei ole helppoa. Mutta tuloksena tästä on vain suuri määrä hyvettä. Jos hän aloittaa harjoittamisen, se muuttuu luonnollisesti suureksi määräksi gongia. Jos hän ei aloita harjoittamista, hän todennäköisesti saa siunauksia seuraavassa elämässään, hänestä tulee korkea-arvoinen virkamies tai hän saa suuren omaisuuden. Sitä vastoin useimmilla ihmisillä, jotka ovat Taossa kultivoimatta sitä, on tietysti erityinen tausta, ja on olemassa ihmisiä, jotka huolehtivat heistä. Hän on tilassa, jossa hän ei kultivoi Taoa, mutta hänen ajatuksensa ja hänen maailmansa ovat Taossa, ja siksi hän palaa tulevaisuudessa alkuperäiseen paikkaansa. Kultivoimatta Taoa hän kultivoi sitä – joku muuntaa gongia hänen puolestaan, vaikka hän itse ei tiedä sitä. Hänen elämänsä on täynnä epäonnea, ja hän kärsii ja maksaa pois karmaansa. Hänen luonteenlaatunsa (xinxing) tila paranee hiljaisuudessa läpi koko hänen elämänsä, ja hänen tilansa on aina sellainen. Nämä ovat ihmisiä, joiden tausta on erityinen. Tavallisen ihmisen on vaikea tehdä tätä.

Konfutse jätti ihmisille soveliaan tavan toimia – Keskitien opin. [1] Laotse opetti menetelmää kultivoinnin harjoittamiseen. Mutta kuten on käynyt ilmi, kiinalaiset yhdistivät konfutselaisia ​​ajatuksia taolaisen koulukunnan ajatuksiin. Tämän seurauksena Song-dynastiasta alkaen buddhalaisia ajatuksia alkoi yhdistyä [taolaisuuteen]. Sen jälkeen buddhalainen ajattelu muuttui tunnistamattomaksi. Song-dynastian jälkeen buddhalaisuus sisällytti itseensä asioita kiinalaisesta konfutselaisuudesta, kuten lapsen hurskaus ja vastaavaa – paljon sellaista sisältöä. Mutta tosiasiassa buddhalainen koulukunta ei sisällä mitään sellaista. Buddhalainen koulukunta suhtautuu ihmisten asioihin kevyesti, ja sen mielestä kukaan ei tiedä, kuinka monta vanhempaa ihmisellä on ollut monien elämiensä aikana. Vain silloin, kun päästätte irti kaikista tällaisista kiintymyksistä ja kultivoitte hiljaisella ja rauhallisella mielellä, voitte onnistua menestyksekkäästi. Ne ovat kiintymyksiä. Näin ollen, kun konfutselaista ajattelua sisällytettiin [buddhalaisuuteen], syntyi kiintymys perheeseen.

[1] Suom. huom. Keskitien oppi (Zhongyong) on yksi kiinalaisen klassisen filosofian neljästä kirjasta ja keskeinen konfutselaisuuden oppi.

​