Miksi ei voi nähdä

”Siihen, mitä näkyy, voi uskoa; siihen, mitä ei näy, ei voi uskoa.” Tällainen on keskinkertaisen ihmiskunnan näkemys. Ihminen on eksynyt harhakuvaan ja synnyttää runsaasti karmaa. Kun hänen synnynnäinen luontonsa on kadonnut, kuinka hän voisi nähdä [näkymättömän]? Erotuskyky tulee ensin, näkeminen vasta sen jälkeen. Kultivoikaa mieltänne ja hävittäkää karmaa, ja sitten kun synnynnäinen luontonne tulee esiin, pystytte näkemään. Mutta näkeepä hän tai ei, ensiluokkainen ihminen voi saavuttaa täydellistymisen tukeutumalla yksinomaan erotuskykyynsä. Massojen joukossa jotkut näkevät ja toiset eivät näe; henkilön taso ja henkinen potentiaali määräävät tämän. Kultivoinnin harjoittajat eivät usein näe, koska he tavoittelevat sitä, mikä tarkoittaa että kyseessä on kiintymys; ilman sen poistamista he eivät pysty näkemään. Usein se johtuu karmasta tai epäsuotuisasta ympäristöstä, tai sitten kultivointimenetelmä sanelee sen; syitä on monia, koska kaikki riippuu yksilöstä itsestään. Jopa siinä tapauksessa, että joku pystyy näkemään, on asioita, jotka eivät ole niin selkeitä. Ja vain sillä tavoin, näkö hämärtyneenä, Tie säilyy sellaisena että se pitää erottaa. Jos nähdyt asiat ovat yhtä selkeitä kuin omakohtaisesti koetut, ilman mitään epämääräistä, silloin kyse on henkilöstä, jonka gong on avattu. Hän ei voi kultivoida pidemmälle, sillä jäljellä ei enää ole mitään erotettavaa.